Flow

Olosuhteisiin nähden menny kaikki niin mainiosti. Ulkona aurinko kirjaimmellisesti porottaa. Lämminä oli yhtenä päivänä +49. Onneks saan luvan kanssa pitää mekkoja ja löysiä housuja. On se mukavaa kun auto seisoo auringon alla ja istahdat siihen tummaan nahkapenkkiin. Nyt voi sanoa, että se tunne kun ulkona melkein 50 astetta lämmintä, ilmastointi täysillä, nouset autosta ja housut liiskaantunut ihoon kiinni. Valittamalla ei mikään parane, joten nyt nautitaan kun on lämmin. Eniten mua harmittaa se, että vaatekaapin sisältö alkaa jäädä minimaaliseen käyttöön. Kaikki housut on pieniä ja tuntuu et trikootkin puristaa. Taitaa vaatekriisi olla pahinta tän raskauden aikana! :D 

 Nyt on fiilis se, että kaikki ympärillä olevat on raskaana tutut ja tuntemattomat. Lapsia on joka paikassa... Tsekkailen mitä niille on puettu päälle, millä rattailla lapsia työnnetään, mitä niille syötetään ja miten niitä kannetaan jne. Mielenkiintoista aikaa, koska ei sitä ennen tullut kiinnitettyä huomiota näihin asioihin. Tunnen kropassani sen kuinka kiintynyt olen pieneen ihmisen alkuun. Vauvan potkuja ei ymmärrä kukaan muu kuin ne jotka on ollut raskaana. Varsinkaan sitä tunnetta kun vauva potkaisee ensimmäistä kertaa.

Olen täysin elänyt tässä hetkessä ja nauttinut tästä tilanteesta. Ainutlaatuinen kokemus käydä läpi tämä 9kk. Olen voinut erittäin hyvin. Paremmin ei olisi voinut mennä! En ole kärsinyt pahoinvoinnista, en ole oksentanut kertaakaan! Yöt nukun sikeästi. Hiukan unettaa helpommin, mutta kuka nyt ei nukkumisesta tykkäisi. Poika kasvaa normaalisti, sydänäänet, pään koko ja raajat niinkuin pitää. Olen syönyt normaalisti, tottakai herkutellut silloin kun on tehnyt mieli. En ole impannut maaleja tai saatika dipannut ranskalaisia suklaakastikkeeseen... Oma paino on noussut sopivaan tahtiin. En ole tuntenut pahaa oloa jos olen sortunut pullamössö croisanttiin tai suklaapatukkaan. Oma painon nousukaan ei ole juuri ressanut ollenkaan. Mieliala pysynyt hallinaassa, mitä nyt jokaisella naisella kerran kuussa joskus mieliala heittelee. En tiedä mikä muhun on mennyt, mutta tällä hetkellä tunnen sen tasapainon ja onnelisuuden kehossa. Tuntuu siltä, että elän jossain vaaleensinisessä kuplassa mikä poksahtaa kun vauva syntyy. Vai poksahtaako silloinkaan? Tunne on tällähetkellä myös se, että parkkeeraan auton niin oven eteen kun vaan saa. Ei haittaa vaikka jollain menee hernemaissipaprika syvälle nenään tai joku kiree tiukkis heiluttaa päätä kun en ole autolla täysin ruudussa. Tuntuu, etä mulla on lupa siihen, koska oon raskaana! Nyt on hyvä fiilis! Parempaa moodia ei ole...

-Iina-