Meidän pikkumies jo 7kk. En todellakaan tiedä mihin aika vierähtää! Mieli ja ajatukset ovat jo lomassa. Tulemme viettämää loman Suomessa. Juhannus vielä täällä ja sen jälkeen Tampereelle. Olemme viisi viikkoa ja kesäloma suunnitelmat alkaa olemaan jo pulkassa. Niin huippua tulla, että alkaa jo melkein jännittään. :D Unskin ensimmäinen kesä Suomessa. Odotan sitä että pääsen pyynikille käveleen ja torille kahville. Hienoa on myös se, että mummimamma, kummit, kaverit ja kaikki muutkin näkee Unskin pitkästä aikaa. Odotan myös sitä kesän tunnelmaa, vesisadetta, tuoreen ruohon tuoksua, suomimakuja. Ilma on niin hiostava, että on hauska tulla sinne viilentymään.. ;)
Unski on kasvanut ja kehittynyt huimasti. On ilo seurata sitä kuinka päiväpäivältä pikkumies kasvaa. Unski ryömii jo menemään ja on jämäkkä otteistaan. Omaa tahtoa alkaa olemaan. Pitää myös huolen, että hänet varmasti huomataan. Mää sitten niin rakastan mun pikkumiestä!
Rakkaus lapseen on niin aitoa. Se tunne myös kuinka pyyteettömästi lapsi välittää omasta äidistä. Äidit ovat lapselle kaikista tärkein asia. Pienen vauvan turva on oman äidin syli. En olisi voinut uskoa kuinka oma lapsi on jotain niin korvaamatonta. Lapsen ja äidin välillä on erityinen tunne jota vain äidit voivat ymmärtää.
Juttelin asiakkaan kanssa lapsista... Asiakkaalla ei ole omia lapsia. Hän kertoi, että hän pelkää sitä jos lapsi kahlitsee oman elämän. Hän ajatteli samalla tavalla mitä itse tunsin aluksi. Päinvastoin! Siitä se elämä vasta alkaa. Lapsi tuo elämään sisältöä. Tunnet olon tarpeelliseksi. Tottakai, et voi elää samalla tavalla kuin ennen mennä paikasta toiseen jne. Sinun on huolehdittava ja olla läsnä. Tätä aikaa jonka olen saanut olla Unskin kanssa ei vaihtaisi pois.
Viikonloppu terkuin, Iina
Viikonloppu terkuin, Iina
