Lettikampaus

 Oon todella huono tekemään omille hiuksilleni yhtään mitään. Nyt on tullut onneksi paljon uusia kihartimia, mitkä on tehty helpoiksi käyttää. Kampaukset on nykyään rennompia ei niinkään laitettuja. Lainekkaita kiharia näkyy myös enemmän. Lainekiharat ovat ulkonäöltä elegantit sekä laitettuna siistit. Kiharat sopivat myös ihanasti kesään jollon hiukset saa olla rennosti auki. Kampauksen ei tarvitse olla kireä ja laitettu. Kampauksen voi tehdä laittaen hiukset puoliksi kiinni ja puoliksi auki. Silloin kampukseen saa esim. kiharaa ja lettiä yhdistettynä. Kampauksessa on hyvä ottaa huomioon  juhlien luonne, oma vaatetus sekä kasvonpiirteet. Lainekampausta en laittaisi rokkijuhliin... :D Lainekampaus taas sopisi mainiosti linnanjuhliin. Kampuksiin on olemassa myös paljon erilaisia koruja ja aitoja kukkia. Korut ja kukat yhdistettynä nättiin kampaukseen, lopputulos on tosi ihana.!

#Golden Globes 2015 lainekiharat

Oon ollut lettikampauksien lumoissa jo jonkun verran. Omat sormet ja osaaminen ei taivu niin hyvin miten iGlown Nean. Viime kesänä Nepi teki mulle aivan upeen lettikampauksen babyshowereihin!  Lettikampaus herätti huomiota ja moni kyseli siiitä vielä jälkeenpäin. Olin viikonloppuna dinnerillä/ulkona ensimmäistä kertaa yli 9kk joten hiukset laitettiin vimpanpäälle.! 

Moni kyseli myös letistä miten se on tehty, joten tässä ohjeet letin tekemiseen: 

1. Erittele päällyosa

2. Kampaa/silota sivut ja kiinitä pinneillä taakse

3. Kreppaa ja auki harjaa hiukset 

4. Tupeeraa kevyesti osioittain

5. Letitä hiukset alakautta normaalille letille

6. Letistä saa massiivisemman ja rennomman levittämällä lettiä sen reunoista

7. Viimeistele lakalla

Jos letistä haluaa oikeen muhkeen sinne voi lisätä joukkoon lisähiusta. 

Tällä kertaa letti oli täysin mun omista hiuksista! Olo oli kun trollilla.. :D Muistatteko trollit..? :D 

Lopputulos:

Ja viimeistely:

Outfit: #zara #h&m #gucci 

Unto poika

Meillä oli ennen joulua ristiäiset Tampereella. Pojan nimeksi tuli Unto Emil. Sukunimi isänsä mukaan. Nimihän oli jo kaikkien tuttavien tiedossa ja aikapäivää sitten.  :D Tai no miten se nyt meni... Kutsumanimi oli Unto ja Untohan siitä sitten loppujenlopuksi tuli. Mullahan ei siihen juuri sanavaltaa ollut. :D Kaikki muut oli sitä mieltä, että Unto se on eikä kukaan muu. Nimi tulee isänsä suvusta. Toi nimihommahan on siis tosi vaikee operaatio jos ei oo minkäänlaista ideaa nimen suhteen. Jos annat nimeksi vaikka Matin, niin se tuo mieleen juuri sen koulukaverin vuosientakaa. Olemme suomalainen pari, joten jätin suosiolla pois kaikki hienosto nimet Michaelit ja Richardit pois... :D Tottakai nimeen vaikutti myös se, kun asumme ulkomailla eli sen pitää olla helppo lausua jne. Untoa sitten pyöriteltiin ja se meni muutamalta ihan sujuvasti englanniksi. Unto on vanhanaikainen nimi, mutta ei ole ainakaan joka kulman takana Unto poikaa. <3 Lempinimi Unski ja aika vesseli tapaus.

Noista ristiäisistä muuten sen verran, että onneks ne on vaan kerran elämässä. Ajatuksissa sanoin ristiäisissä ääneen, että "onneks vaan kerran vuodessa"... :D Kotona järjestetyt niin voitte vaan kuvitella millanen hälinä ja meno. Mulla oli flunssa päällä, joten olin päivän jälkeen aivan katki. Söin lämpimän ruan lennossa pariin kertaan ja suklaaminttu muffinit meni ykkösellä alas. :D Muuten erittäin onnistuneet ja tunteelliset ristiäiset.

Joulu tosiaan oltiin Suomessa. Oli se aika jännää lähtee, kun tällä kertaa oli yksi enemmän. Viimeks Suomessa oltiin kesällä ja sieltä lähdettiin takaisin Dubaihin heinäkuun lopulla. Kahtena vuotena peräkkäin joulu Dubaissa, joten nyt oli aika olla Suomessa. Joulu meni Unskin kanssa ihmetellessä Tampereella, takasin lähdimme jo joulupäivänä.

Heinäkuun lopulla 2014 ja joulukuun lopussa 2014.

Uutena Vuotena oli hurjat kotibileet! :D Tai no... Hyvä kun jaksoin valvoa vuoden vaihtumiseen. Oli mukava muistella eri vuosien vuoden vaihdetta. Neljä uutta vuotta putkeen Dubaissa. Viime vuonna uusi vuosi oli mieletön. Dubai teki ilotulituksen maailmanennätyksen. Se oli upee!! Mitään lupauksia vuodelle 2015 en tehnyt. Aina pitää elää täysillä, kokea, unelmoida ja olla tavotteita. Itse olen extempore ihminen joka ei suunnittele liikoja vaan antaa palaa.

-Iina-

Uusi elämänalku

Vähän jopa nolottaa kirjottaa näin pitkän tauon jälkeen! :D Hengissä siis ollaan! Arki on muuttunut pienen pojan myötä, joten kirjoittaminen on jäänyt toiseksi. Mistä edes alotan.? Tuntuu, että alun muutamat lauseetkin jo tökkii.. Aika on mennyt kun siivillä ja paljon on ehtinyt tapahtumaan. Meille syntyi terve poikavauva 24.10.2014 mitoilla 3450g ja 52cm. Synnytys meni loistavasti ja tällähetkellä ollaan onnellinen pikkuperhe! <3

Heti syntymän jälkeen

Sairaalassa 

Ensimäinen kuukausi meni kyllä niin pimennossa, että hyvä kun muistan siitä enää mitään. Se oli uutta ja ihmeellistä. Pieni ihmisenalku, joka tullatupsahti tänne maailmaan. Päivät kului sitä ihmetellessä ja nuuskiessa. Ah, mää sitten rakastan vauvantuoksua. Alkuviikot elin ihan omassa maailmassa, kaikki oli niin uutta. Pienet sormet, nenä, suu ja kun vauva nukkui oli asioita mitä vaan tuli ihailtaua päivästä toiseen. Vaikka vauva nukkui oli pakko aina mennä tarkistamaan onko kaikki hyvin.

Pojan laskettuaika oli 25. lokakuuta. Tarkka poika, syntyi päivää ennen lasketun ajan. Lääkärin mukaan olisi mennyt yliajalle, mutta kuinkas kävikään. Lapset osaa yllättää... :D Oma äitini tuli apuun viikko syntymän jälkeen joka oli suuri apu! Pikkukikkoja ja niksejä mitä vaan äitit osaa. Jottei arki niin tasasta heti pääse olemaan niin pikkumiestä vaivas koliikki noin kuukauden verran. Voi morjes... Mää olin jo ihan että voi tsiisus. Tätäkö tää mun elämä tulee oleen, kaikki on mennyt ei enää omaa aikaa jne... Moni sano, että kun 3kk tulee täyteen se loppuu. Takanapäin oli vasta 2 viikkoa...

Nyt meillä on takana päälle 2kk. Pikkumiehen vatsanväänteet loppui pikkuhiljalleen ja saatiin arki rullaan kivasti. Elämä on tasoittunut ja ollaan löydetty rytmi arkeen. Maaginen 3kk tulee pian täyteen. :) Päivät kuluu vaipanvaihdossa, pojan kehityksen seurailussa, imettäessä sekä kotiaskareiden parissa. Olen aloittanut työt jo asiakkaiden parissa, mutta kuitenkin mennään vielä pojan ehdoilla. On se jännä, että jos on pari tuntia pois kotoa pikupoikaa akaa jo kaipaamaan. Vaikka kuinka ihanaa se onkin hypätä autoon ja olla ihan yksin.. :D Muistan vieläkin tunteen kuinka synnytyksen jälkeen lähdin ensimmäistä kertaa auton rattiin. Olo oli kuin 18 vuotiaalla joka oli juuri saanut kortin.. :D

Päivääkään en vaihtas pois mitä tähän mennessä ollaan koettu! Kyllä se vaan totta on, että oma lapsi se ihanin ja söpöin on. Oon onnellinen, siitä mitä oon tähän asti saanut kokea. Poika kasvaa hirmu vauhtia, 6kg! Iso poika! <3

Toivottavasti mun jutut ei ala nyt ihan menee tähän vaipanvaihtoon ja kakan koostumukseen... :D Nyt kun elämä tästä on tasottunut niin koitan myös saada uuden otteen tähän kirjoittamiseen. Vaikka kertaviikkoon... :) Yritän kirjottaa ihan kaikkee laidasta laitaan. Jos on jotain super toivomuksia mitä haluatte kuulla niin kertokaa! Muistakaa, että tietyt asiat jätän yksityisimmiksi. Positiivisia kommentteja vain kiitos. Käyttäkää negatiivisen palautteenanto aika parempaan tekemiseen. ;)

Puss kram! Hali pusi!

-Iina ja pikkumies-